Valkosipulinen lehtikaalimuhennos, eli terveyttä vihreässä muodossa

Meidän perheessä on ollut viime aikoina aika lailla terveydellistä huolta. Osa läheisistä on käynyt ihan sairaalan petejä myöten toipumassa ja viime viikko menikin vanhempieni luona sairaanhoitajan roolissa. Keskityttiin kokkaamaan kaikkea terveellistä ja etenkin ruokia, jotka nostaisivat veren hemoglobiinia korkeammalle. Nyt on siis kokattu paljon ruokaa pinaatista, nokkosesta ja muusta vihreästä. Tulin ostaneeksi kaupasta myös iiison nipun lehtikaalta, tuota kaalien superruokaa. Se sisältää valtavasti rautaa, c-vitamiinia, kalsiumia ja proteiineja. On kuulemma kasvissyöjienkin vakkarivihanneksia juuri näiden ominaisuuksiensa ansiosta.

Kun kelit siis kylmenevät ja haluat nostaa vastustuskykyä tai olo tuntuu aneemiselta, osta puska lehtikaalta ja kokeile tehdä tälläinen muhennos, sopii leivän päälle, lautasen reunalle lisäkkeeksi, iltapalalle munakkaan joukkoon...mihin vain! Makukin on erittäin maukas. Jos et ole kaalien ystävä, tätä kannattaa kokeilla, ei nimittäin muistuta sitä makeanätläkkää aromia, joka meidän suomalaisten kaaliruuissa yleensä on (ja jota henk.koht. rakastan :D).

1 iso puska lehtikaalta
3 valkosipulia
reilusti voita
mustapippuria
(ripaus suolaa)

Revi kaalista kovat "keskiruodot" irti ja silppua kaali. Paloittele valkosipuli. Sulata pannulla reilusti voita ja lisää kaali ja sipulit kypsentymään. Kypsennä kaalta kohtuullisella lämmöllä sekoitellen, kunnes kaali alkaa olla pehmeää ja muhennosmaista, malttia! Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. 

Äidin ihana kaalilaatikko

Oletteko lukeneet Hans Välimäen Mummola-kirjaa? Voi mitä herkkuja siinä onkaan, ainakin jos arvostaa reseptejä, joita mummo teki :) !
Kirjasta muistin yhden ehdottoman klassikon, nimittäin kaalilaatikon. Tämä herkutellaan luonnollisestikin puolukkahillon ja ruisleivän kera, nams! Ensin ajattelin julkaista tässä Hans Välimäen kaalilaatikon ohjeen, mutta sitten tulinkin toisiin ajatuksiin. Huomasin meidän perheen ja Hansin reseptin välillä yhtäläisyyksiä aika lailla, siksi tässä nyt meidän perheen - tarkemmin sanottuna äitini - kaalilaatikon ohje. Kannattaa tutustua silti Mummola-kirjaan vaikka väitänkin, että sen laatikko saattaa jäädä vähän makeammaksi kuin tämä meidän suolainen kaaliloota. Voitte olla varmoja, että tulen kokeilemaan järjestelmällisesti pula-ajan aarteiden lisäksi Mummola-kirjan reseptejä, oli se kirja sen verran messävä ylistys kotiruoalle <3!

1 iso keräkaali
1 dl puuroriisiä
2-3 sipulia
6 dl vettä
2 tl suolaa
400 g nauta-sikajauhelihaa
meiramia
mustapippuria myllystä
suolaa
lihaliemikuutio murennettuna
3 rkl siirappia
voita pinnalle (tämä napattu Mummola-kirjasta)

Silppua kaali ja keitä riisi kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan (siis "lisäkeriisiksi"). Silppua sipulit. Kuumenna vesi kattilassa ja laita suola, kaali ja sipuli kiehumaan.
Hauduttele kaalia miedolla lämmöllä puolisen tuntia.
Kypsennä jauheliha ja mausta se rohkeasti meiramilla ja mustapippurilla. Murenna joukkoon myös 1 lihaliemikuutio. Sekoita jauheliha yhdessä siirapin kanssa kaali-sipuliseoksen sekaan ja ripottele joukkoon vielä hieman suolaa. Älä huoli, vaikka reseptissä on paljon suolaa, siirappi ja kaalin luontainen makeus taittavat sitä pois.

Kaada kaaliseos liemineen voideltuun vuokaan ja sekoita joukkoon riisit. Laita vuoan pinnalle pari nokaretta voita. Kypsennä laatikkoa 200 asteessa reilu tunti (tai kunnes pinta alkaa saada kunnolla väriä ja laatikko näyttää kypsältä). Tarjoa kaalilaatikko puolukkahillon kera.

Himoannosta seurasi himosantsaus, tätä oli pakko saada lisää ja lisää! Ehkä parasta kaalilaatikkoa ikinä!