Perunaohukaiset

No nyt pääsin kokeilemaan jälleen Mummola-kirjan antia! Nimittäin perunaohukkaita, eli rapsakoita pikkulettuja jotka tehdään perunasta. Ja olivatpahan hyviä, ai että! En ollut oikein varautunut millään lisukkeilla näitä kokkaillessani, olivat vähän "herätekokkaus" kun huomasin perunoiden pehmenevän pussissaan. Tuli siis haarukoitua ohukkaat alas kurkkusalaatin ja ketsupin kera. Uskoisin, että näiden kanssa maustettu smetana ja vaikkapa punasipulisilppu olisi aika hyvää..alkoi myös kummasti tehdä mieli blinejä :D ! 
Suosittelen kokeilemaan, ovat kivaa vaihtelua tikkuperunan täyttämään arkeen!

6 keskikokoista perunaa
1 sipuli
2 dl maitoa
1 dl vehnäjauhoja
mustapippuria
muskottia
suolaa
voita

Raasta perunat karkeasti. Hienonna sipuli. Yhdista ainekset kulhossa ja lisää joukkoon maito, vehnäjauhot ja mausteet.

Meillä ei säästellä voin määrässä pannulla..

Paista taikinasta ohukkaista molemmin puolin voissa.

Pehmeät piparkakkupalat, eli varaslähtö joulun odottamiseen!

Iki-ihana, Kaikkien Aikojen Jouluherkut-lehti on ilmestynyt taas tällekin vuodelle! Olen lehden kestotilaaja, siitä on helppoa pitää kiinni kun lehti ilmestyy vain kerran vuodessa :D. Selailimme sitä poikien kanssa ja yhtäkkiä meillä oli armoton hinku leipoa jotain! Yhdessä valikoitiin leipomukseksi pehmeät piparkakkupalat ja niitä maistellessa tuntui jo vähän joululta.. illalla laitettiin vähän kynttilöitä palamaan ja kuunneltiin "Poro juoksee tunturilla". Laulu ei ole varsinaisesti joululaulu, joten sitä on luvallista jo kuunnella.. jotain taikaa lapsuuden jouluista laulussa silti on, kuunnelkaapa youtubesta <3. Ei siihen kuulkaas enää kauaa ole kun enkelikellot kilisevät, neilikka, havut ja inkivääri tuoksuvat ja jostain kuuluu "en etsi valtaa loistoa"..

2 kananmunaa
1 1/2 dl fariinisokeria
50 g sulatettua voita 
1/2 dl öljyä
2 3/4 dl vehnäjauhoja
1/2 rkl leivinjauhetta
1/2 rkl kanelia
1/2 rkl vaniljasokeria
1 tl inkivääriä
1/2 tl neilikkaa
1/2 tl pomeranssin kuorta
1 dl maitoa
(meidän versiossa mukaan tulee vielä 100 g tummaa suklaata)

Vaahdota kananmunat ja sokeri. Sulata voi. Sekoita munaseokseen voi ja öljy varovasti käännellen. Sekoita keskenään jauhot, leivinjauhe ja mausteet. Lisää jauhoseosta ja maitoa vuorotellen munavaahtoon. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Vuoraa noin 20x30 cm:n kokoinen uunivuoka leivinpaperilla ja kaada taikina vuokaan. 
Paista taikinalevyä uunin keskitasolla 200 asteessa noin 15 minuuttia. Jäähdytä taikinalevy. (Tässä vaiheessa me sulatettiin vesihauteessa tumma suklaa ja levitettiin se leivosten päälle jähmettymään, mutta tämä vaihe ei kuulu alkuperäiseen reseptiin.)
Koristele taikinalevy sokerikuorrutteella ja helmikoristeilla. Leikkaa taikinalevy neliöiksi tai ota muotilla kuvioita.

Paksun lätyt, elikkäs pannarit!

No nyt on luvassa vanha resepti mumman niksinurkasta! Silloin, kun ihannoimme Ameriikan pancakeseja pitäisi muistaa, että meilläkin osataan tehdä turpeita ja maukkaita pikkupannareita! Meillä nämä katoavat aina pöydästä viimeistä murua myöten, hyvä mumma, sä teit sen taas!

2 munaa
1 dl sokeria
2 dl piimää
1 tl soodaa
3-4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
voita (paistamiseen)

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita sooda piimään ja lisää muna-sokerivaahtoon. Sekoita taikinaan jauhot ja suola. Kuumenna voita ohukaispannussa. Nosta taikinaa lusikalla pannun koloihin kunnolla reunoja myöten.

Jos et omista ohukaispannua voit käyttää myös tavallista paistinpannua. Taikina on niin jähmeää, että letut pitävät muotonsa näinkin.

Paista molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Tarjoa hillon kera.

Suppilovahverokeitto

Suppilovahverokeitto, seuralaisenaan timjamiskonssi

Tämä oli loppujen lopuksi aika ankea sienisyksy, vaikka alkusyksystä täpisinkin sienireissujen kera. Syksy poiki kaksi tuottoisaa sieniretkeä ja muutoin pelkkiä vesiperiä. Onneksi on ihania ystäviä, joilla on salaisia sienijemmoja metsässä. Ja ymmärrän täysin, jos omia salaisia sienestyspaikkojaan ei halua jakaa muiden kanssa. Pääasia, että jakaa sienisaaliinsa kanssani :D !

Siksi olikin ihanaa avata ovi Anulle, joka tupsahti luoksemme mukanaan pussillinen kuivattuja suppilovahveroita.  Kun kaapin perältä löytyi vielä viimevuotisia kuivattuja mustatorvisieniä, oli pakko vääntää kermainen, sakea sienikeitto!

2 reilua kourallista kuivattuja suppilovahveroita
5 dl vettä
1-2 liemikuutiota (kasvis- tai kanaliemikuutiot)
4 dl kermaa
3/4 dl vaaleaa maizenaa
ripaus valkopippuria

Murenna sienet pienemmäksi muruksi ja laita ne likoamaan veteen noin puoleksi tunniksi.

Sienet likoavat kärsivällisinä, ovat saaneet seuralaisekseen skonssitaikinan.

 Laita sienet, vesi ja liemikuutiot kattilaan ja kuumenna niin, että liemikuutiot liukenevat veteen sekoitellessa. Lisää maizena sekä kerma kattilaan ja kuumenna uudelleen sekoitellen. Keitto on valmista kun se kiehahtaa ja saostuu, mausta valkopippurilla oman maun mukaan ja nautiskele hyvän leivän kera, noms!

Syksyn uuniomenat

Tuliko teidän värkkäiltyä jos jonkinlaista omenahässäkkää tänä syksynä? Jos teidänkin piti keksimällä keksiä keinoja, miten runsaan omenasatonne hyödyntää, tässä on yksi tosi simppeli kikkakolmonen; tehkää uuniomenoita :)!

Painakaa mieleen ensisyksyn varalta:

Omenoita
2 rkl voita
0,5 dl fariinisokeria
1 tl kanelia

Poista ompuista siemenkota, laita omenat uunivuokaan. Sekoita täyte ja täytä omenien keskustat seoksella. Paista 180 c 20-30 minuuttia ja tarjoa jäätelön tai vaniljakastikkeen kera!

Suklaapuuro

Yök, en syö tota puuroo!
Kuulostaako tutulta? Kun itsellä nousi lapsena pala kurkkuun kaurapuuroa nähdessäni, mumma - tuo ovelista ovelin - suostutteli minut syömään puuron parilla kaakaolusikallisella. Olen kuullut, että ennen vanhaan suklaapuuro oli suorastaan herkkujälkkäri, jota tarjoiltiin kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kera! Tehtiinkö teillä koskaan tätä herkkua?

Arvatkaas, mitä näistä aineksista syntyy ihan kohta?

1 l maitoa
1 dl mannasuurimoita
4 rkl kaakaojauhetta
1 dl sokeria
1/4 tl suolaa

Kuumenna maito paksupohjaisessa kattilassa. Vispaa maidon joukkoon mannasuurimot, kaakaojauhe, sokeri ja suola. Keitä puuroa pienellä lämmöllä n. 10 minuuttia, varo ettei puuro pala pohjaan. Tarjoa joko lämpimänä tai kylmänä, joko puurolakkoileville lapsille tai kermavaahdon kera jälkärinä aikuisille :D !

Valkosipulinen lehtikaalimuhennos, eli terveyttä vihreässä muodossa

Meidän perheessä on ollut viime aikoina aika lailla terveydellistä huolta. Osa läheisistä on käynyt ihan sairaalan petejä myöten toipumassa ja viime viikko menikin vanhempieni luona sairaanhoitajan roolissa. Keskityttiin kokkaamaan kaikkea terveellistä ja etenkin ruokia, jotka nostaisivat veren hemoglobiinia korkeammalle. Nyt on siis kokattu paljon ruokaa pinaatista, nokkosesta ja muusta vihreästä. Tulin ostaneeksi kaupasta myös iiison nipun lehtikaalta, tuota kaalien superruokaa. Se sisältää valtavasti rautaa, c-vitamiinia, kalsiumia ja proteiineja. On kuulemma kasvissyöjienkin vakkarivihanneksia juuri näiden ominaisuuksiensa ansiosta.

Kun kelit siis kylmenevät ja haluat nostaa vastustuskykyä tai olo tuntuu aneemiselta, osta puska lehtikaalta ja kokeile tehdä tälläinen muhennos, sopii leivän päälle, lautasen reunalle lisäkkeeksi, iltapalalle munakkaan joukkoon...mihin vain! Makukin on erittäin maukas. Jos et ole kaalien ystävä, tätä kannattaa kokeilla, ei nimittäin muistuta sitä makeanätläkkää aromia, joka meidän suomalaisten kaaliruuissa yleensä on (ja jota henk.koht. rakastan :D).

1 iso puska lehtikaalta
3 valkosipulia
reilusti voita
mustapippuria
(ripaus suolaa)

Revi kaalista kovat "keskiruodot" irti ja silppua kaali. Paloittele valkosipuli. Sulata pannulla reilusti voita ja lisää kaali ja sipulit kypsentymään. Kypsennä kaalta kohtuullisella lämmöllä sekoitellen, kunnes kaali alkaa olla pehmeää ja muhennosmaista, malttia! Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla.